Agilityn ihmeellinen maailma

Sunnuntaina kävimme tutustumassa agilityn ihmeelliseen maailmaan. Tarkoituksena oli hieman tutustua halliin ja sieltä löytyviin ihmeellisiin vempeleisiin. Olen Machon kanssa muutama vuosi sitten käynyt treenailemassa, joten teki itsellenikin hyvää palautella asioita muistiin.









Treenipaikka oli Koirakoulu Kompassin tilat, jotka olivat todella siistit ja viihtyisät. Voin lämpimästi suositella! Annoimme Faltsun hetken tutkia paikkoja, jonka jälkeen tutustuttiin putkeen. Se on mielestäni helpoin "este" näin alkuun.

 Selkeästi kaikki uusi hieman jännitti, mutta lyhensimme putken niin, että toiselle puolelle näki selvästi. Jäin Faltsun kanssa ja Timi meni toiseen päähän. Aluksi putkeen mentiin Timin ja pallon perässä ja siihen sitten lisättiin "putki"- käsky. Hetkessä se oli jo tajunnut homman ja putkea vaan pidennettiin ja pidennettiin.

Välillä pidettiin pieniä taukoja, ettei vaan poju väsähdä heti ja mielenkiinto säilyy. Paussit veirähti parhaiten pallon kanssa ja sitten jatkettin. Olin varannut agility-puolen meille tunniksi, mutta tiesin ettei me siellä niin kauaa olla. Koska putki sujui niin hyvin päätin, että lisätään haastetta ja kokeillan pussia.

Haasteena "pussissa" on se pressuosa, jonka koira joutuu itse ns. avaamaan.  Aluksi teimme niin, että Timi piti päätyä auko, jotta Faltsu tottuisi esteeseen ja ettei pressu jännitäis. Kun käsky oli hallussa, niin alettiin pienentämään ulosmenoaukkoa. Lopuksi Faltsu meni rohkeasti itse pressun läpi!

Valitettavasti kuvat eivät ole ihan parhaimpia, mutta  muutaman kerkesin ottamaan. Täytyy sanoa, että yllätyin positiivisesti Faltsusta ja olen todella ylepä pienestä miehestä. Se oli illalla aivan poikki, koska se oli antanut kaikkensa treeneissä. Aivan varmasti menemme uudestaan!

Esittelyssä itse Örkki

Faltsu, Örkki, Örkkimörkki, Föltsi... Rakkaalla lapsella on monta nimeä, vai miten se meni?  Pojun oikea nimi on Avataran Fallagher ja syntynyt 05.10.2013, joten ikääkin on jo kohta vuosi. Ensinmäisestä yöstä lähtien herra on ollut hyvinkin pirstakka ja veikeä tapaus.

Meillä ollaan kaikkiruokaisia, joten sen suhteen ei ole mitään ongelmia ollut. Suurimppiin herkkuihin taitaa lukeutua veriletut ja kurkku. Meillä syödään pääsääntöisesti nappuloita, mutta aina välillä annetaan lihaa. Kerrostalossa asumisen huono puoli on se, että kun masu toimii turhankin hyvin, niin pihalle ei kuitenkaan kauhean nopeasti pääse. Onneksi tätä ongelmaa ei kuitenkaan useasti ole.

Luonteeltaan Örkki on todella kiltti ja ihmisrakas. Toki löytyy myös löytyy niitä päiviä, jolloin korvat ja kuulo ovat täysin kadoksissa. Onneksi niitä on kuitenkin harvoin. Yleisesti Faltsun kouluttaminen on ollut helppoa, sillä se oppii nopeasti ja haluaa mielyttää meitä molempia. Tarkoituksena on tässä kuussa tutustua agilityn ihmeelliseen maailmaan.

Faltsulla on myös tämmöisiä rodulle ominaisia ja hieman erikoisia tapoja. Esimerkiksi kuten alla olevista kuvista näkee, Faltsu luulee olevansa kamalan pieni sylikoira. Toinen samantyylinen tapa on pään roikottaminen sohvalta. Tätä tekevät myös vanhempani beauceronit. Viimeisenä erikoisena tapana on pyllyn laittaminen sohvalle, eli ihan kuin hän istuisi sohvalla. Näitä erikoisia tapoja saa edelleen ihmetellä ja nauraa niille!

 

Faltsun lempparipuuhaa on naaman ja jalkojen nuoleminen, jota se saatta yölläkin käydä tekemässä. Toinen lempparijutut on tennispallo. Itseasiassa Faltsu on aivan pallofriikki, se tekee ihan mitä vaan, jotta sille heitettäis palloa. Koulutuksen apuna olen siis käyttänyt tennispalloa, koska se on pojulle paras palkkaus vaikka herkut maistuvat myös.

Tihutöitä on myös kerennyt tekemään. Hieman on jalkalistaa nakerrettu, kenkiä pureskeltu, kenkien nauhoja avattu, aurinkolasit tuhottu, pleikakrin ohjaimia pureskeltu yms. Kyllä näitä löytyy, mutta onneks vain pieniä tuhoja, mutta silti erittäin ärsyttävää.

Faltsu ei millään lailla ole pelokas. Kun se tuli meille kaikki oli kamalan jännää ja pelottavaa. Ollaan kuitenkin totuteltu  uusiin ja jänniin asioihin, joten nykyään mennään rohkeasti nuuskimaan ja tutustumaan. Paukku- tai meluherkkä poju ei ole. Se rakastaa makoilla parvekkeen sohvalla, silloin kun ukkonen paukkuu. Se on viime kuukausina saanut myös paljon itsevarmuutta lisää, sillä se on oppinut uusia asioita ja voittanut "pelkonsa". Esimerkiksi juhannuksena se pääsi ensimmäistä kertaa uimaan ja sen jälkeen aina kun mennään rantaan, niin Faltsu ei haluaisi lopettaa uimista vaikka kuinka väsyttäis.

Vaikka pieniä oikkuja ja kommelluksia tapahtuu välillä, on yhteiselo ollut mukavaa ja tapahtumarikasta. Joka päivä voi olla ylpeä tuon pienen miehen kehittymisestä. Usein saadaan kehuja kiltteydestä ja rauhallisuudesta.

Possujuna

Tänään on ollu hyvä päivä, vaikka Macholla on virtaa vaikka muille jakaa ! Kiltisti se kuitenkin käyttäytyy. Oli ihana nähdä kuinka nätisti ne temmeltää nurtsilla :)

Käytiin eläinlääkärissä puntarilla molempien koirien kanssa. Coco oli laihtunut melkein kilon ja Macho painoi 11,8. Cocolla on siis laihdutuskuuri meneillään, jotta paino ei rasittaisi sen kehoa liikaa. Matkalla eläinlääkäriin huomasin autossa Machon vasemman puoleisen takahampaan ikenessä jotain outoa. Eläinlääkäri suostui katsomaan, että mistä oli kyse. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta todennäköisesti ylähammas on hangannut ientä. Muöhemmin sinne on mennyt likaa, joka aiheutti sen että se näytti patilta. Ei mitään vakavaa! Lääkäri totesi myös, että pienen miehen kivekset ovat laskeutuneet :)

Lenkit on sujunu hyvin. Macho kulkee vapaana suurimman osan lenkeistä. Tänäänkin käveltiin possujunassa. Minä ensin, sitten Coco ja viimesenä Macho.  Monesti ne kävelee vierekkäin . Macho tykkää mennä Cocon hännän ali kun se vaihtaa puolta :)

Otin hieman kuvia yhdestä leikkisessiosta kun tulin töistä :

 

 Oon vähän ajatellu, että voisin tulevaisuudessa aloittaa Machon kanssa harrastamaan jotain lajia. Pelastuskoiratoiminta ja Agility ovat ainakin sellaisia jotka kiinnostavat. Koirassa on sen verran virtaa, että sen täytyy päästä toteuttamaan itseään!

-Krista