maanantai 30. maaliskuuta 2015

Ystävystytään

Kun Örkki tuli meille viime vuonna, niin Macho ei pystynyt sietämään sitä. Varmasti siihen vaikutti se, että Macho oli mustasukkainen minusta ja se puolusti reviiriiän ja Cocoa. Aluksi se kävi Örkin päälle, kuin yleinen syyttäjä. Mitään pahaa ei koskaan tapahtunut, mutta se vaan  ärisi.

Ollaan käyty Espoossa säännöllisesti, jotta pojat saisivat pikkuhiljaa tutustua toisiinsa. Poikien tutustuminen meni vuoden mittaan parempaan suuntaan. Muutama viikko sitten meidän vanhin beauceroni Coco jouduttiin lopettamaan. Macho oli kaverin poismenosta hyvinkin alakuloinen. Tultiin siihen tulokseen, että Örkki menee Espooseen seurakoiraksi. Machon ärinä ja murina oli loppunu kokonaan. Macho saattaa silloin tällöin komentaa Örkkiä, jos on liikaa virtaa tai se häseltää turhaan. Muuten pojat käyvät tyytyväisinä uimassa ja lenkeillä. Ne makaa jo metrin päässä toisistaan, mikä on jo todellinen saavutus.





Joskus Örkki saattaa kokeilla rajojaan esimerkiksi viemällä Macholta lelun, mutta Macho ei siltikään ärähtele enään. Olen niin onnellinen siitä, että nuo kaksi karvapyllyä elävät sulassa sovussa! Pyritään ylläpitämään ja edistämään poikien suhdetta. Iso kiitos kuuluu myös isälleni, joka on viettänyt paljon aikaa poikien kanssa!


perjantai 9. tammikuuta 2015

Uusi vuosi & uudet kujeet

Mukavaa Uutta Vuotta! Täällä taas ollaan. Uusi vuosi vierähti meillä mukavasti kotona nautiskellen. Hieman meitä tuo aatto jännitti, koska pauketta tulisi olemaan todella paljon. Örkki on todella rauhallinen koiruus, mutta nyt oli kuitenkin uusi tilanne.

Ollan pyritty "altistaa" Örkkiä kaikelle mahdolliselle alusta asti. Muistan vieläkin, kun pieni beauceronin alku murisi ja haukkui posteljoonin polkupyörälle, koska se oli niin kamalan pelottava. Helsingissä, kun asutaan, niin näkyy ja kuuluu kaikenlaisia ääniä. Ensimmäisinä öinä Örkki haukkui jokaiselle pienelle äänelle, joka kuului. Muutaman komennuksen jälkeen se kuitenkin rauhottui ja lopetti. Kesällä Helsingissä oli todella kova ukkosmyrsky. Siinä koeteltiin koiran ääniherkkyyttä toden teolla. Huomattiin kuitenkin ettei toinen ole moksiskaan, vaan nukkui tyytyväisenä parvekkeen sohvalla.


Uuden vuoden aattoa edeltävänä iltana jotkut sankarit oli jo paukuttelemassa raketteja meidän lähimaastossa. Lenkin aikana Örkki saattoi muutaman kerran pysähtyä ja kuunnella, mutta aika nopeasti jatkoi sitä mikä jäi kesken. Aattona pidettiin parvekkeen ovea auki, jotta pauke kuuluisi sisälle. Eipä sekään säikäyttänyt tai häirinnyt. Enne puolta yötä käveltiin Timin vanhemmille ja pauketta alkoi jo silloin olemaan aika paljon. Hieman alkoi koira jännittymään aj stressaamaan tilannetta, mutta perillä rauhoittui nopeasti.

Kokonaisuudessaan ilta meni hyvin ja toivottavasti tulevaisuudessa menee yhtä rennosti!